Nrep:n tukema Kulmakivi valmistelee poikkeuksellista täydennysrakennushanketta Espoon Metsätontunkujalla – aloite suurprojektiin syntyi asukkailta
Metsätontunkujan matalat kerrostalot ja laaja parkkikenttä sijaitsevat Urheilupuiston metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kuvassa Kulmakiven Kim Bono ja Marianne Kaunio. Kuva: Jesse Terho.
Urheilupuiston metroaseman viereen suunniteltavassa hankkeessa käyttöikänsä päässä oleva harvaan rakennettu asuntokanta purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin kaupunkimainen kerrostaloalue. Metsätontunkujan kehityshanke edustaa Nrep:lle kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelun tapaa, jossa yksittäisten kortteleiden sijaan ideoidaan laajempaa asumis- ja palvelukokonaisuutta.
Nrep:n ja kokeneiden kiinteistökehittäjien yhteisyritys Kulmakivi kehittää hanketta yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Toteutuessaan hanke vahvistaa merkittävästi Espoon Urheilupuiston metrokeskuksen rakentumista joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asuin- ja palvelualuekokonaisuudeksi.
Suunnittelukohde sijaitsee Urheilupuiston metroaseman välittömässä läheisyydessä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa alueelta on tarkoitus purkaa viisitoista 1970-luvulla rakennettua pienkerrostaloa, jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän ja vaatisivat mittavia korjausinvestointeja. Tilalle toteutettaisiin tiivis, nykyaikainen asuntovaltainen kortteli. Suunnitelmien lähtökohtana on luoda ekologinen ja tehokas kokonaisuus, joka kestää aikaa ja etsii uudenlaisia ratkaisuja asumisen tulevaisuuden tarpeisiin.
”Kaupunkikehittämisessä uskomme kokonaisvaltaiseen ajattelumalliin, jossa asumiseen, liikkumiseen ja puhtaaseen energiaan liittyvät ratkaisut täydentävät toisiaan loppukäyttäjän tarpeita palvellen. Metsätontunkuja on kiinnostava hanke, jossa tätä ajatusta toteutetaan käytännössä”, kertoo Nrep:n osakas Petri Valkama.
Uudet, energiatehokkaat rakennukset vähentävät asumisen hiilijalanjälkeä, ja yksi tutkittava vaihtoehto energiantuotantoon on keskisyviin lämpökaivoihin perustuva geoenergiaratkaisu. Metron ja muiden julkisten kulkuyhteyksien läheisyys antaa myös erinomaiset mahdollisuudet kehittää kokonaisvaltaista liikkumista, joka yhdistää julkisen ja kevyen liikenteen erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin.
”Joukkoliikenteen solmukohtien tiivistämiseen on vahva poliittinen pyrkimys koko pääkaupunkiseudulla, ja Metsätontunkujan kaltaisiin hankkeisiin on siten myös yhteiskunnallinen tilaus”, Valkama toteaa.
Purkavaa rakentamista asukkaiden ehdoilla
Aloite rakennushankkeeseen on lähtöisin nykyisten taloyhtiöiden asukkailta. Alueella sijaitsee noin 150 asuntoa, joiden korjaaminen olisi ollut sekä haastavaa että kallista. Asukkaiden keskuudessa vaihtoehdoksi nousikin purkava uusrakentaminen, ja taloyhtiöiden osakkaiden kumppaniksi valikoitui Kulmakivi. Espoon kaupunki on ollut alustavien keskustelujen perusteella myönteinen hankkeelle, ja yhteisten suuntaviivojen etsiminen voi alkaa hankkeen tultua kaavoituksen työohjelmaan.
”Olemme kehittäneet purkavaan uusrakentamiseen oman toimintamallin, jossa keskeistä on asukkaiden, kehittäjän ja yhteistyökumppanien yhteinen etu. Kaikki perustuu keskinäiseen luottamukseen sekä yhteiseen kehityshaluun. Jokainen hankkeen osapuoli voittaa siinä aidosti”, Kim Bono Kulmakivestä kertoo.
Kokonaisvaltaisen kehitystavoitteen mukaisesti uusi asuinkortteli huomioi myös muut lähialueen asukkaat. Hankkeen yhteydessä ideoitavat liikkumis- ja energiapalvelut voisivat hyödyttää myös naapureita. Lähiympäristön ja suunnittelualueeseen rajautuvien herkkien vesistöjen tilan parantaminen otetaan suunnittelun lähtökohdiksi alusta lähtien.
Vaikka Metsätontunkujan hanke on monella tapaa ainutlaatuinen, toimintatapa ei ole Kulmakivelle uusi.
”Olemme erikoistuneet löytämään ratkaisuja sekä sisällöllisesti että sopimusteknisesti moniulotteisiin ja konstikkaisiin kaupunkikehityshankkeisiin, joissa autamme erilaisia tahoja löytämään yhteisen päämäärän”, Marianne Kaunio Kulmakivestä kertoo.
Kulmakivi näkeekin Metsätontunkujan hankkeen esimerkkinä myös muille taloyhtiöille, jotka pohtivat vaihtoehtoisia ratkaisuja asuntokannan korjaamiseen. Jokaisella yhtiöllä on omanlaisensa tarpeet, mutta alueen kokonaisvaltainen tarkastelu voi avata myös yllättäviä ratkaisuja.
Lisätiedot:
Petri Valkama, osakas, Nrep, puh. +358 9 674 410
Kim Bono, puh. +358 44 751 0100
Marianne Kaunio, puh. +358 50 593 1444
