Parasta ilmastopolitiikkaa on tukea yritysten hiilineutraaliustavoitteita, sillä innovaatiot syntyvät muutosta tukevassa yhteiskunnassa.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.7.2023:
Hallituksen on tuettava rohkeasti kiinteistö- ja rakennusalan yritysten ilmastotoimia
Parasta ilmastopolitiikkaa on tukea yritysten hiilineutraaliustavoitteita, sillä innovaatiot syntyvät muutosta tukevassa yhteiskunnassa.
Kiinteistö- ja rakennusala on sitoutunut vihreään siirtymään: uusia vähähiilisyyteen tähtääviä ratkaisuja syntyy koko ajan ja niiden arvioitu vientipotentiaali on merkittävä. Yritykset tähtäävät sekä energiankulutuksen että rakentamistoiminnan päästövähennyksiin.
Moni kiinteistösijoittaja, rakennuttaja ja kaupunki on ryhtynyt rohkeasti arvioimaan rakennushankkeidensa hiilijalanjälkiä. Nyt päättäjiltä kaivataan rohkeutta. Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva rakentamislaki antaa valtuudet asettaa rakennuslupien ehdoksi asteittain kiristyvät hiilijalanjäljen raja-arvot.
Tanska on ilmastopolitiikaltaan yksi Euroopan johtavista maista. Vuoden 2023 alusta alkaen yli tuhannen neliömetrin kokoisten rakennushankkeiden elinkaari on selvitettävä ja hankkeen on alitettava kansallisesti asetettu raja-arvo. Suunnitellut raja-arvot ilmoitettiin vuonna 2020, jotta toimialalla oli riittävästi aikaa sopeutua muutoksiin sekä kannustimia etsiä uusia ratkaisuja.
Suomessa tarvitaan nyt samanlaista rohkeutta. Raja-arvojen asettaminen on kuitenkin jumiutunut byrokratiaan. Samaan aikaan rakennuslupaa vuonna 2025 hakevat hankkeet ovat jo suunnittelupöydillä. Uuden hallituksen tulisi ensitöikseen hoitaa homma loppuun. Asteittain tiukentuvien raja-arvojen asettaminen hyvissä ajoin parantaa olennaisesti toimintakentän ennakoitavuutta.
Suomalaisyritysten yhteenliittymä Climate Leadership Coalition sekä konsulttiyhtiö Boston Consulting Group (BCG) arvioivat uudessa tutkimuksessa, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä.
Hallituspuolueet ovat korostaneet ilmastotoimia, jotka eivät turhaan kurittaisi kansalaisia. Rakentamisen päästöjen vähentäminen ei näy kuluttajan elämässä. Lisäksi jo nyt monet tarjolla olevista ratkaisusta ovat yritykselle kustannusneutraaleja. Energiatehokuutta parannettaessa tai ilmastonmuutokseen sopeutumiskykyä kasvattaessa pienennetään kiinteistön käytönaikaisia kuluja sekä vähennetään liiketoiminnan riskejä tulevaisuuden sääolojen muuttuessa haastavammiksi helleaaltojen tai voimakkaiden sateiden seurauksena.
Ilmastonmuutoksen hillintä ei voi olla riippuvaista vain yksilöiden elämäntapavalinnoista. Harvalla on kotia valitessa mahdollisuuksia kiinnittää huomiota edes energialuokkaan, hiilijalanjäljestä puhumattakaan, vaikka kestävämpiä vaihtoehtoja on jo. Tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen minimitasoa on nostettava.
Jokainen kiinteistö- ja rakennusalalla toimiva osaa kertoa, että alamme vastaa Suomessa lähes 40 prosentista päästöistä. Silti valtion ilmastotoimet muutosta kannustavaksi ovat niukassa. Parasta ilmastopolitiikkaa on tukea yritysten hiilineutraaliustavoitteita, sillä innovaatiot syntyvät muutosta tukevassa yhteiskunnassa. Yritykset ovat valmiita, nyt tarvitaan myös päättäjät mukaan!
Jani Nokkanen
sijoitusjohtaja, Nrep
Miisa Tähkänen
johtava asiantuntija, Green Building Council Finland